Huhtikuussa (2019) sähköpostiini kilahti viesti 1886-Tetteroo nimiseltä seuralta. Olin aiemmin lähettänyt seuralle kyselyn kiinnostuksesta uusia pelaajia kohtaan ja vastaus oli positiivinen. Lyhyen viestittelyn jälkeen minut pyydettiin paikanpäälle kokeilemaan, jonka jälkeen sain varmistuksen; elokuusta lähtien asuisin Hollannissa.
Seura oli hyvin mukana alkuvalmisteluissa. Sain huoneen seuran omistamasta asunnosta, jonka jaan kolmen muun pelaajan kesken. Asunnon lisäksi minulle oli valmiiksi katsottu työpaikka, jossa työskentelen noin kolme kertaa viikossa.
Treenaamme ykkösjoukkueen kanssa tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin, jonka lisäksi pelaamme joka lauantai. Ottelut vaihtelevat liigan ja Cupin välillä. Erona näissä kahdessa on joukkueiden kokoonpano; maajoukkuepelaajat saavat pelata vain Cupissa. Seura myös järjestää aamutreenejä maanantaista keskiviikkoon sekä perjantaisin. Näihin ovat tervetulleita kaikki seuran pelaajat, ja näissä treeneissä harjoitetaan fysiikkaa ja henkilökohtaisia taitoja.
Kauden alussa panostettiin kuntoon ja kilometrejä kertyi uidessa 15-20km/viikko. Uinnin lisäksi jokaisessa harjoituksessa pallot olivat mukana tavalla tai toisella. Syyskuun puolivälissä siirryimme ulkoaltaalta sisäaltaille. Samalla käynnistyi fysioterapeutin vetämät salitreenit ja treeneihin tuli mukaan taktinen ja kovasykkeinen jakso.
Kun kausi viimein alkoi, sain kokea, mitä vesipallo voi oikeasti olla. Pelien tempo ja taktinen osaaminen olivat täysin uudella tasolla. Opin nopeasti, ettei tätä peliä voi pelata ilman hyvää kommunikointia. Meillä on numerot jokaiselle puolustukselle, hyökkäykselle ja yli-/alivoimalle. Pelaamme sovittujen kuvioiden mukaisesti ja autamme kaveria. Päävalmentajamme Jacob Spijker on hyvin rauhallinen ja asiallinen pelien aikana. Saamme nopean kommentin joka erän välissä, mitä tulemme muuttamaan ja mikä toimii hyvin. Tämä myös pitää joukkueen hermot kasassa, emmekä turhia hötkyile.
Syksyn hienoimmat hetket sain kokea Euroliigan merkeissä. Ensimmäinen kierros pelattiin Budapestissä paikallista UVSE:tä, Ranskan Lilleä ja Espanjan Sant Andreuta vastaan. Paikallinen seura osoitti vahvuutensa nopeasti ja varmisti ylivoimaisesti jatkonsa. Kamppailu käytiin meidän kolmen muun joukkueen kesken, josta pääsimme jatkoon voittamalla Lillen 8-7. Toisella kierroksella kohteeksemme muodostui Venäjän Kirishi. Ennakko-oletuksista huolimatta pelasimme kaksi hyvää ottelua Padovaa (Italia) ja Vouliagmenia (Kreikka) vastaan.
Syksyn aikana olen oppinut paljon mitä on olla osana tasapainoista joukkuetta, jossa jokaisella on oma tonttinsa ja jossa jokaiseen pitää voida luottaa 100%. Olen myös löytänyt ja nähnyt omat vahvuuteni ja heikkouteni ja niihin lähdetään paneutumaan lisää ensivuoden puolella. Tämä syksy päätetään liigan ykköspaikalle, tai niin kuin paikalliset tätä kutsuvat: Talvikuninkuuteen.
-Melisa